sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Amor Towles: Seuraelämän säännöt

Amor Towles: Seuraelämän säännöt
Kustantaja: WSOY, 2012
Alkuteos: Rules of Civility, 2011
Suomentanut: Hanna Tarkka
Sivuja: 446

Katey Kontent on New Yorkissa asuva nuori nainen, joka työskentelee konttoristina ja harrastaa kirjojen lukemista. Hän asuu täyshoitolaitoksessa toisten nuorten naisten kanssa. He vaihtelevat laitoksen muiden tyttöjen kanssa keskenään vaatteita, leikkaavat toistensa hiukset ja antavat miesten tarjota itselleen drinkkejä. Rahaa on vähän.

Vuosi 1937 on lopuillaan, Katey on juhlimassa uutta vuotta kauniin ja elegantin ystävänsä Evelyn Rossin kanssa. He tutustuvat baarissa rikkaaseen meklariin, mieheen nimeltä Tinker Grey. Kolmikko joutuu ikävään onnettomuuteen. Tämä kohtaaminen ja pian sitä seuraava onnettomuus muuttavat Kateyn, Evelynin ja Tinkerin elämän suunnan. Rakastutaan, kärsitään ja unhoitetaan.

Seuraelämän säännöt sukeltaa sisälle syvälle New Yorkiin ja Manhattanin kaduille, baareihin ja kahviloihin. Se avaa meille rikkaan eliitin elämää, heidän kutsujaan ja tilaisuuksiaan. Hienoja autoja, hissipoikia, cocktaileja. Ja mitä kaikkea niiden alla piilee. Kirjan miljöössä oli jotain aivan valtavan viehättävää! Jotain vanhaa, tyylikästä glamouria ja jotain hienostuneen eleganttia. Ja jo Manhattan itsessään on kuin magneetti puoleensavetävyydessään.

Seuraelämän kuvauksen lisäksi olennaisena osana kirjassa on rakkaustarina. Kuka rakastuu ja keneen, minkälaisia valintoja teemme. Ja kohtalollakin on näppinsä pelissä. Rakkaustarinan osalta Seuraelämän säännöt ei tarjoa mitään henkeäsalpaavaa, mutta kelpo tarinan kuitenkin.

Teksti itsessään on helppolukuista, mutta tapahtumat eivät etene kovinkaan suurella vauhdilla, vaan teksti viipyilee pienten hetkien ja tapahtumien parissa. Paikka paikoin kieli on hieman töksähtelevää. Alussa tarina tempaisi minut hyvin mukaansa, mutta loppua kohden mielenkiinto aavistuksen hiipui. Kirjaa vaivasi minun mielestäni hienoinen tylsyys, tiivistäminen olisi ehkä ollut paikallaan.

Mutta kuten jo sanoin, kirja oli viehättävä ja se tarjosi kurkistuksen aivan uuteen ja erilaiseen miljööseen. Tarina on jaettu vuodenaikojen mukaan ja mukana on muutama tyylikäs valokuvakin. Lukujen nimet ovat valloittavia (Yksinäiset kattokruunut, Nyt sinä sen ymmärrät, Kuukausista julmin, Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää ja niin edelleen). Seuraelämän säännöissä on paljon viittauksia kirjallisuuteen ja kirjoihin. Liitteenä lopussa on sata kappaletta seuraelämän sääntöjä.

Suosittelen kirjaa niille, jotka haluavat lukea rauhassa ja nauttia ainutlaatuisesta tunnelmasta, jotka ovat kiinnostuneita New Yorkista, elegantista vanhanaikaisuudesta ja ihmissuhteista.

”Kun on syntynyt New Yorkissa, vanha lehtikioskinpitäjä huomautti apeana, - ei ole New Yorkia minne paeta.”


★★★ -

Myös Maria sekä Minna ovat lukeneet tämän.

8 kommenttia:

  1. Kuvasit tätä kirjaa hyvin. Tiivistämisen varaa olisi tosiaan ollut ainakin kirjan keskipaikkeilla, mutta toisaalta kirjan maailma oli niin viehättävä, että siinä viipyili mielellään :).

    VastaaPoista
  2. Tämä voisi olla hyvää kesälomalukemista, tuo miljöö vaikuttaa viehättävältä.

    VastaaPoista
  3. Vaikka miljöö kiinnostaa, tämä postaus kyllä jarrutteli vähän lukuintoja. Enkä kyllä ehtisikään, joten no harm done. :D

    (Anteeksi, että nussin pilkkua, mutta tässä postauksessa silmiini osui seuraava lausuma:

    Alussa tarina hieman tempaisi minut hyvin mukaansa

    tempaisi hieman vai tempaisi hyvin? Miulle jäi jotenkin tää tempautuminen nyt vähän hämäräksi :D)

    VastaaPoista
  4. Maria, tähän kirjaan viipyily sopii kyllä hyvin!
    Kirjanainen, aivan varmasti tämä sopii kesälomaan!
    noora, hupsista, kiitos tarkkaavaisuudestasi. Olen kirjoittanut tekstiä ilmeisesti jotenkin sunnuntaitaantuneena (vaikken kyllä väitä etten muulloin koskaan päästäisi tekstiin kirjoitusvirheitä), ja sanojen väliin on lipsahtanut ylimääräinen hieman. Nyt on korjattu, ja toivottavasti asia tulee paremmin selväksi. Suosittelen jokatapauksessa ennakkoluulottomasti tarttumaan tähän, koska kirjasta on mahdollisuus saada paljonkin irti. Uskon olleeni itse hieman liian hätäisellä päällä lukiessani, näköjään samoin kun postausta kirjottaessani ;)

    VastaaPoista
  5. Kirjassa on ihana kansi ja sisältökin kuulostaa hyvältä! Menneiden vuosikymmenten New York -tunnelman kaipuuseen suosittelen myös Rona Jaffen kirjaa The Best of Everything (suomeksi Kaikki minun unelmani, mutta voi olla vaikeasti saatavilla, sillä painos on vuodelta 1959...). Siinäkin pyöritellään ihmissuhteita taustalla Manhattanin kimmellys. http://lurunluvut.blogspot.be/2012/05/rona-jaffe-best-of-everything-kaikki.html

    VastaaPoista
  6. Luru, olen myös kovin tykästynyt kirjan kanteen. Se on sopivan elegantti tälle kirjalle! Kävin lukemassa arviosi tuosta Kaikki minun unelmani -kirjasta, vaikuttaa hurjan kiinnostavalta! Itseasiassa kurkkasin kirjaston tietokannasta sen saatavuuden; kirjaa löytyy yksi varastokappale suomeksi. Täytyy laittaa nimi mieleen, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
  7. Hei! Blogissani on sinulle haaste. Käyhän kurkkaamassa :)

    VastaaPoista
  8. Aluksi kuulosti tosi hyvältä, mutta ää ei kai tämä ole mikään Gossip Girl -kopio? :D
    ps. elegantisti vanhanaikainen <3

    VastaaPoista