sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Milena Busquets: Tämäkin menee ohi

Milena Busquets: Tämäkin menee ohi
Kustantaja: Otava, 2016
Alkuteos: También esto pasará, 2015
Suomentanut: Tarja Härkönen
Sivuja: 196

Tämäkin menee ohi päätyi luettavakseni aivan sattumalta kirjaston uutuushyllystä. Otavan kirjasto -sarja on aika taattua laatua ja kansiliepeen esittely vaikutti kiinnostavalta. Eikä espanjalaista kirjallisuutta todella tule liiaksi luettua!

Kirjan päähenkilönä on nelikymppinen Blanca, jonka äiti on hiljattain kuollut. Blanca käy läpi tunteitaan ja ajatuksiaan äidistä ja samalla elää aika juovuttavaakin elämää niin ystäviensä kuin miesten kanssa. Hautajaisten jälkeen Blanca matkustaakin aika erikoisessa seurueessa kesähuvilalle Cadaquésiin. Blancalla on mukana myös kaksi lastaan, mikä minua ainakin vähän jäi hämmentämään, koska he jäivät erikoisiksi taustalla häilyjiksi ilman että lukijalle välittyi kovinkaan tarkkaa kuvaa siitä, että kuka esimerkiksi heistä huolehti kun Blanca oli tapaamassa Santia. Santi on varattu mies, johon Blancalla on sitkeä ja intohimoinen suhde.

Kirjan tunnelmia väritti muutenkin sellainen lievä häilyväisyys. Kirjassa vilahtaa henkilöitä, jotka tulevat ja sitten taas menevät ilman että heistä saa kovinkaan tarkkaa otetta tai käsitystä. Sama kaiku on ehkä joillakin tapahtumilla, ne vaan ovat ja soljuvat ja menevät ohi. Vaikea selittää. Voi olla että vika oli omassakin mielentilassa, joka pääosin oli lukiessa melko unelias... Päähenkilö Blanca se vasta häilyvä olikin! Koin jollain tasolla jopa pientä sääliä häntä kohtaan; hän kun ei tuntunut saavan elämäänsä otetta, vaan oli jotenkin irtonainen äitinsä vaikutuksen, miesten, ystäviensä ja lastensa välillä.

Tapahtumat ja ihmiset eivät lienekään kokonaisuuden kannalta niin merkityksellisiä, vaan pääpaino on kirjan kauniissa ja viehkeässä kielessä, paikoittain jopa mustassakin huumorissa, erikoisessa tunnelmassa. Blancan suhde äitiinsä on mielenkiintoinen ja hänen suruprosessin seuraaminen myös. Kirjan kieli on kaunista, kuvaavaa, tunnelma välittyy. Kertojana toimiva minä-ääni kirjoittaa äidillensä sinä -muodossa, mikä tuntui tähän oikein istuvalta ratkaisulta.

Tämäkin menee ohi on aika lyhyt kirja, joka on romanttinen ja vähän eroottinenkin. Ei kuitenkaan onneksi höttöinen, vaikka ei toisaalta raskaskaan. Kyllä se ehdottomasti lukea kannatti! Hieman nolona minun on myönnettävä, että kirjan loppu meni minulta vähän ohi. Täytyy ehkä lukea loppu uudestaan... Olinkohan itse liian hajamielinen? Vai oliko loppu tarkoituksellisen arvoituksellinen? Jokin pieni silaus tähän vielä, niin olisin ihastunut täysin.

★★★★ -

Muita arvioita ei kovinkaan sankoin määrin löytynyt. Tässä muutama: Oksan hyllyltä, Ullan luetut kirjat, Lukuneuvoja, Kirjapolkuni

3 kommenttia:

  1. Äidin kuolema ja huh huh hautajaisissa flirttaillaan jonkun miehen kanssa.
    Tämä kirja ei sopinut minulle. Otan vissiin hautajaiset vakavammin kuin kirjailija.

    VastaaPoista
  2. Kieltämättä päähenkilön kevytkenkäisyys sai minutkin vähän pyörittelemään silmiäni...

    VastaaPoista
  3. Olihan tässä vähän tuommoista mustaa huumoria tai miten sen nyt ottaa, ei niin haudanvakavaa menoa. Mutta pidin kirjasta, ja harmittaa, kun tätä ei ole kovin paljon blogeissa näkynyt. Mukavaa, että sinä luit ja pidit.

    VastaaPoista